torstai 23. joulukuuta 2010

Hyvöö Joulua!


Siirretty vanhasta blogista:

Viime päivityksestä on vierähtänyt aivan liian kauan. Syynä on ollut tietokoneen ylisuojeleva palomuuri, nimittäin se estää vuodatuksessa käymisen ja kirjoittamisen. Kamalasti on tapahtunut, eikä kaikkea edes enää muista. Viime viikolla oli pentukoulun viimeinen kerta. HIenosti meni, niinkuin jokainen kerta ! Olen todella tyytyväinen  kurssiin, vaikka käskyt joita kurssilla harjoiteltiin olivat todella helppoja ja yksinkertaisia ainakin Zitolle. Kuitenkin täydellistä treeniä keskittyä minuun eikä vieressä riehuviin koiriin :P Nyt meille tuleekin pieni tauko ryhmässä treenaamiseen. Helmikuussa alkaakin sitten pentutoko, jota odotetaan innolla. Tiedän, että Zitokin odottaisi jos vaan tietäisi. Zito rakastaa aivojensa käyttämistä ja yhdessä työskentelystä toodella paljon.
Zitossa alkaa näkyä uhmaiän merkkejä. Iltaisin joitakin ihmisia ja koiria pitää haukku-ulvoa. Lisäksi Zito on kadottanut korvansa johonkin joka lenkillä.  Toivottavasti osaa olla kunnolla, kun Remus ja Ellu tulevat tammikuun alussa yökyläilemään kahdeksi yöksi. Samalla olisi tarkoitus käydä tarkastamassa  Best-In -areena Lempäälästä. 
Ziton syömiminen tuottaa huolta. Zito saa nykyään ruuan kaksi kertaa päivässä ja se sisältää: turvotettuja napuja, naudanlihaa, kananmunaa(kerran viikossa) ja silloin tällöin rypsiöljyä tai piimää. Kun ruokaa alkaa tekemään Zito hyörii innoissaan jaloissa ja hänhä heiluu hulluna, mutta kun Ziton pyytää istumaan poika menee aivan levottomaksi ja muuttuu varautuneeksi. Kyllä se syö, mutta jättää kamalasti.
                                                                                                 

perjantai 3. joulukuuta 2010

Pentunäyttely ja yökyläilyä

Siirretty vanhasta blogista:
Lauantaina oltiinkin Ellulla ja Remus-isukilla yötä <3! Hienosti isä   ja poika tulivat toimeen, vaikka vähän Remuksen piti isotella ja Ziton näykkiä. Zito ei ollut oikein edukseen, koska nukkui melkein koko ajan. Väsyttävä päivä kuitenkin takana, pentukoulu ja junamatka. Vähän Zito jaksoi näyttää temppujansa , mutta laiskasti!  Illalla päätettiin, että herätään seitsemältä ja viedään koirat ulos. No kello soitti, mutta Zito-poika ei edes kylkeä suostunut kääntämään. 8.30 oli pakko Zito repiä ylös, että ehdittiin vielä ulos ennen messariin lähtöä. Aamulla ehdittiin käydä lenkillä koirien kanssa ja pojat saivat olla vapaana. Ihanasti paisto aurinko. Itsellä kameraa ei ollut mukana, mutta Ellu sai  napattua hienoja kuvia. Kuvia löytyy täältä . Messarissa oltiin jo ennen  kahtatoista. Kehään menoon oli vielä pitkä aika, joten kierreltiin ja tavattiin ihmisiä ja koiria. Samalla tavattiin kaksi muuta kehään menevää koikkeria. Manusia's Axel-Lobke "Jone" tavattiin ensin. Jone oli 6kk ja niin paljon kehittyneempi kuin Zito. Zito oli kamala rääpäle Jonen vierellä :P ! Toinen koikkeri oli Ziton veli Cavalriina's Zeus Zapatero "Masi". Veljekset eivät tainneet enää muistaa toisiaan, koska pojat eivät oikeen tulleet juttuun. Itse kehässä meni ihan ok.  Zito seisoi nätisti, mutta ravaaminen kaatui maton ihaniin hajuihin ja minun osaamattomuuteeni. Kivasti Zito antoi katsoa hampaat ja muutenkin koskee.  Lopulta tulokseksi jäi PEK2. Arvostelu oli hyvä ja olin todella tyytyväinen siihen :D
"Sievä urospentu. Ilmeikäs pää, hyvät korvat. Eturinta saisi olla voimakkaampi. Avoimet melko tasapainoiset kulmaukset. Kääntääetukäpälät ulospäin. Lupaava karvanlaatu. Esitetään edukseen".
                                                                                                                    Poika ja Isä
Lenkkeilystä vielä sen verran, että maanataina oltiin Sisi-koikkerin luona takapihalla riehumassa. Kovasti jaksoivat pentuset. Eilen lähdettiin Oton kanssa vuorostaan lenkille. Zitolla ei ole enää paljoa kirittävää korkeudessa :) Huomattiin myös, että Zito on jo nopeampi kuin Otto. Illalla kun Zito palautui riehumislenkistä takan ääressä sain aikaseksi ilmottautua  koikkeriyhdistyksen järjestämiin agikisoihin 23.1. talkootyöläiseksi :)
                                                                        
                                                                                       
                                              
                     
                                                                                               

torstai 2. joulukuuta 2010

Pentunäyttely ja yökyläilyä


                                                                         

Siirretty vanhasta blogista:

Lauantaina oltiinkin Ellulla ja Remus-isukilla yötä <3! Hienosti isä   ja poika tulivat toimeen, vaikka vähän Remuksen piti isotella ja Ziton näykkiä. Zito ei ollut oikein edukseen, koska nukkui melkein koko ajan. Väsyttävä päivä kuitenkin takana, pentukoulu ja junamatka. Vähän Zito jaksoi näyttää temppujansa , mutta laiskasti!  Illalla päätettiin, että herätään seitsemältä ja viedään koirat ulos. No kello soitti, mutta Zito-poika ei edes kylkeä suostunut kääntämään. 8.30 oli pakko Zito repiä ylös, että ehdittiin vielä ulos ennen messariin lähtöä. Aamulla ehdittiin käydä lenkillä koirien kanssa ja pojat saivat olla vapaana. Ihanasti paisto aurinko. Itsellä kameraa ei ollut mukana, mutta Ellu sai  napattua hienoja kuvia. Kuvia löytyy täältä . Messarissa oltiin jo ennen  kahtatoista. Kehään menoon oli vielä pitkä aika, joten kierreltiin ja tavattiin ihmisiä ja koiria. Samalla tavattiin kaksi muuta kehään menevää koikkeria. Manusia's Axel-Lobke "Jone" tavattiin ensin. Jone oli 6kk ja niin paljon kehittyneempi kuin Zito. Zito oli kamala rääpäle Jonen vierellä :P ! Toinen koikkeri oli Ziton veli Cavalriina's Zeus Zapatero "Masi". Veljekset eivät tainneet enää muistaa toisiaan, koska pojat eivät oikeen tulleet juttuun. Itse kehässä meni ihan ok.  Zito seisoi nätisti, mutta ravaaminen kaatui maton ihaniin hajuihin ja minun osaamattomuuteeni. Kivasti Zito antoi katsoa hampaat ja muutenkin koskee.  Lopulta tulokseksi jäi PEK2. Arvostelu oli hyvä ja olin todella tyytyväinen siihen :D
"Sievä urospentu. Ilmeikäs pää, hyvät korvat. Eturinta saisi olla voimakkaampi. Avoimet melko tasapainoiset kulmaukset. Kääntääetukäpälät ulospäin. Lupaava karvanlaatu. Esitetään edukseen".
                                                                                                                    Poika ja Isä
Lenkkeilystä vielä sen verran, että maanataina oltiin Sisi-koikkerin luona takapihalla riehumassa. Kovasti jaksoivat pentuset. Eilen lähdettiin Oton kanssa vuorostaan lenkille. Zitolla ei ole enää paljoa kirittävää korkeudessa :) Huomattiin myös, että Zito on jo nopeampi kuin Otto. Illalla kun Zito palautui riehumislenkistä takan ääressä sain aikaseksi ilmottautua  koikkeriyhdistyksen järjestämiin agikisoihin 23.1. talkootyöläiseksi :)
                                                                          

torstai 25. marraskuuta 2010

Tuuloksen mätsäri


Siirretty vanhasta blogista:

Sunnuntaina lähdettiin heti aamusta kohti Tuulosta. Matkan varrelta napattiin Otto cockeri omistajineen mukaan. Aluksi pojat riehuivat hirveästi takakontissa, mutta rauhottuivat onneksi jo ennen puolta matkaa. Paikan päällä oltiin hyvissä ajoin ennen ruuhkaa. Mätsäri järjestettiin kauppakeskuksen parkkihallissa ja siellä oli mukavan lämmin. Huono puoli oli valaistus, jonka takia kuvaaminen oli lähes tulkoon mahdotonta. Ennen pentukehän alkua harjoiteltiin vielä seisomista ja ravaamista. Seisominen onnistui loistavasti, mutta ravaaminen ei niinkään. Kehän laidalta löydettiin myös toinen koikkeri Sisi. Pentuset tulivat todella hyvin toimeen ja pistivät leikin heti pystyyn :)  Sisi oli 8kk ja pienempi kuin Zito :P Ziton säkä ei siis ole muuttunut vieläkää 35cm  mihinkään, niimpä arveltiin Sisin olevan n. 33cm. Sovittiin, että pentuset pääsisivät uudestaan peuhaamaa ja oikein kunnolla. Itse  kehässä meni kaikin puolin hyvin. Zito ravasi nätisti ,seisoi kauniisti ja paikallaan ja antoi käsitellä eli antoi katsoa purennan, jeess!! Pöytä kuitenkin tuotti vaikeuksia, koska se keikahti kun laitoin Zito siihen. Ennen Zito ei ole pelännyt pöytää, mutta tästä tapaturmasta Zito sai sellaisen pöytäkammon VARMASTI!! Mitään ei onnekis sattunut ja Zitokin rauhottui äkkiä. Ravaaminen onnistui siis hienosti, vaikka vähän aluksi epäilinkin. Tuloksena punainen nauha. Mätsäreissä nauhat ei paljoa merkitse, mutta parempi punainen on kuin sininen!! Punaisten kehässä ei päästy enää pidemmälle, mutta ei se mitään ! Kehien välissä Zito nukkui uudessa kevythäkissään johon on jo tottunut hyvin.
Lauantaina on taas pentukoulu ja heti suoraan pentukoulusta rynnätään junaan. Tarkoituksena on mennä lauantaina Remus-isukille ja Ellulle yöksi...onhan sitä jo tässä odotettu :)) Sunnuntaina mennäänkin yhdessä Hesan messukeskukseen pentunäyttelyyn, jossa Ziton pitäisi esiintyä. Toivottavasti poika osaa käyttäytyä ja toivottavasti en jännitä liikaa kehään menoa, ettei Zito mene aivan lukkoon.
Lopuksi  vielä kysymys!!? Kun viikonloppuna on Best In pentushow  Hesan messuksekuksessa, lemmikkkimessujen yhteydessä ja sunnuntaina on koikkereiden kehä. Näytti siltä, että ilmottautuneita oli kolme; Zito, Masi(Ziton veli) ja ?. Eli tietääkö kukaan kuka tuo kolmas mahtaisi olla   :) Olen yrittänyt netin saloista etsiä, mutta ilman tulosta :(

perjantai 19. marraskuuta 2010

Pentukoulu,koikkeriagi ja paljon muuta...


Siirretty vanhasta blogista:
Taas on todella paljon kerrottavaa, kun kokeisiin luku on verottanut omaa vapaa-aikaa. Nyt on kokeet takana ja  kahden viikon TET-jakso edessä! Alotetaan viime viikon lauantaista. Lauantaina oli taas pentukoulu. Olimme jo hyvissä ajoin koulutushallilla ja niin oli myös Zitolle mieluinen hovawart  Lotta (voin hyvinkin muistaa nimen ihan väärin). Pentuset leikkivät mieluusti yhdessä ja siinä menikin aika mukavasti odotellessa. Itse pentukoulu meni taas hyvin. Harjoiteltiin taas istumista, maahan menoo ja sit perusasentoo. Tyhmänä menin kotona opettamaan Ziton kiertämään jalkojen takaa sivulle, vaikka tiesin sen olevan vanhan aikanen tapa. Nyt harjoitellaan suoraan sivulle tulemista käskysanalla "viereen". Ziton jo hahmottanut hyvin käskyn, mutta välillä sekoittaa sivulle käskyyn. Perusasennon jälkeen harjoiteltiin tassua ja kurrea/pupua. Hienosti Zito teki, vaikkakin osasi jo ennestään. Lopuksi oli paikalla oloa ja hienosti malttoi TAAS . Zitolle paikalla olo tuntuu olevan kaikista helpoin ja niin upeasti, istualteen ja maassa. Seisomisesta paikalla oloa ei olla harjoiteltu, mutta pitäisi varmaan. Kotiin mentiin  bussilla ja hienosti meni matka. Nukkui lattialla, kun väsy iski jo bussia odotellessa.
Sunnuntaina olikin sitten koikkeriagi. Katselemaan vaan mentiin ja tavattiin taas Remus-isukki. Hienosti tuli toimeen keskenään. Vaikka Zito ärsytti isäänsä niin silti hienosti Remus liiteli radalla!! Kamalaan Ziton mielestä oli kamala punainen fleecehaalari. Hallissa oli sen verta kylmä, että vaatetus oli tarpeen. Ziton mielestä se oli aivan liian nolo. Ennen haalarin pukemista Zito oli iloinen ja utelias kaikelle. Heti kun haalari laitettiin niin piti mennä jalkojen alle piiloon XD!! Vierailu jäi lyhyeksi, mutta kunhan Zito tuosta kasvaa niin päästään mekin itse koulutukseen mukaan :)  Suoraan hallilta oli meno mummulaan isänpäivälounaalle :) Ruoka oli hyvää ja Zito nautti seurasta ja varsinkin rapsutuksista. Ja pakkohan meidän oli vähä taitoja näytellä ja viihdytettiin erilaisilla tempuilla; ylävitosesta noutamiseen. Kamalasti Zito nautti yleisön viihdyttämisestä!! Seuraavan päivän olinkin Ziton kanssa kotona kuumeen kourissa, mutta jo tiistaina Zito jäi taas yksin kotiin.
Pentunäyttelyt lähestyvät kovaa vauhtia, ja näyttelyitä varten ollaan ahkerasti harjoiteltu, niin kehässä käyttäytymistä, kuin kevythäkiin totuttelua. Sunnuntaina olisi sitten tarkoitus mennä tesmaileen Ziton ja omia taitoja Tuulokses järjestettävään mätsäriin. Toivottavasti menee hyvin :) Kasvusta vielä lopuksi. Painoa on nyt 7,6kg ja säkää joku 35cm. Kun alkaa poika näyttämään koikkerilta niin on alkanut miettimään minkä kokoiseksi Ziton sitten jää!? Suhteellisen pienet vanhemmat(suunnilleen 38cm ja 39cm), joten ei varmaan mitään jumboa. Zito on nyt vajaa 5kk , että osaisiko kukaan heittää mitään arviota paljon vielä koikkerit kasvaa tuosta iästä. Tietenkin se on todella yksilöllistä, mutta jotain keskimääräisiä tietoja :)


sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Pentukoulu


Tänään alkoi kauan odotettu pentukurssi. Haasteena oli jo pelkästään löytää "koulutushalli". Varsinainen halli se ei kuitenkaan ollut vaan vanha puinen tehdasvarasto. Meidän lisäksi oli viisi koiraa jos oikein muistan. Tunti alkoi esittäytymisillä ja jokainen kertoi itsestään ja koirasta, hieman tavotteita ja mahdollisia saavutuksia. Melkein kaikki koirat olivat saman ikäisiä eli 4kk. Ensimmäinen harjoite oli koiran rauhoittaminen. Kouluttaja kertoi eri keinoja ja sitten vaan rauhoittamaan yli-innokasta Zitoa (kerrankin Zito oli reipas eikä ujostellut muita koiria ollenkaan, päin vastoin :D) . Ihmeen nopeasti rauhottui ja alkoi melkein nukkumaan. Kun pentuihin sai jonkunlaisen kontaktin alettiin harjoittelemaan istumista. Zitolta istuminen onnistu jo ilman herkulla houkuttelemista(eli liikuttaa namiakoiran pään taakse). Kuitenkin nakin paloilla palkittiin. Seuraavaksi harjoiteltiin maahan menoa. Senkin Zito taitaa jo hyvin. Kuitenkin vielä käsimerkki täytyy antaa kun ei aina muista sanaa "maahan" . Kouluttaja sanoi, että me voidaan tehdä maahan meno jo suoraan seisaaltaan, mitä Ziton kanssa ollaan tehty. Kouluttaja sanoi siis, että ensin istumaan siitä maahan kunnes maahan meno onnistuu nin voi mennä suoraan seisomasta maahan.

Kun kaikki olivat saaneet koiransa edes kerran maahan vaihdettiin harjoite paikalla pysymiseen. Zitolla ollaan käytetty käskysanana "odota", koska sitten kun opettaa koiraa olemaan paikallaan liikumatta( siis hievahtamatta) opetan sen "paikka" käskyllä. Paikallaoloa harjoiteltiin niin, että laitettiin koira sivulle istumaan(käytin sivulle käskyä istumisen sijaan) ja sitten sanottiin käskysana ja liikuttiin koiran eteen. Koiran tason mukaan pakitettiin eri pitusia matkoja. Kun oli aika palkita ja vapauttaa koira käskystä, palattiin samalle paikalle mistä oltiin lähdettykkin eli koiran oikealta puolelta ja palkattiin. Tälläinen koulutusmetodi sen vuoksi, että koira ei opi tulemaan vastaan namin toivossa. Vaikka ollaan harjoiteltu ihan klassisella tavalla ei ole ikinä tullut vastaan. Tätä ei oikinä ennen oltu kokeiltu, mutta kun Zito osaa paikka-käskyn niin osasi sen myös hieman eri tavalla.

 Kouluttaja sanoi, että Zito oikein hehkuu kun sitä kouluttaa, eli nauttii ja on todella maltillinen ja kuuntelee hyvin...ööö en ehkä ole aivan samaa mieltä  kaikesta XD. Lopuksi koirat saivat tutstua toisiinsa rauhassa ja Zito innostui 4kk Howavartista ja alkoi tekemmään jotain nylkytyksen tapaista liikettä, eli nousi selän päälle,mutta siihen se oikeastaan jäikin. Ei se kuitenkaan tavallista pystypainia ollut... ' Kun päästiin autoon Zito simahti heti! Kotona jatkoi uniaan ja nukkuu vieläkin :D (Tultiin klo 15.00 kotiin)
Kasvusta vielä hieman. Zito painaa nyt tasan 7kg ja säkää epäluotettavasti 35cm. Hampaita on taas lähtenyt ja uusi puhjennut. Myös ruokahalu on viime viikkosten paastojen jälkeen palannut ja jopa lisääntynyt  !

lauantai 30. lokakuuta 2010

Pikku Harvahammas


Zito oli taas uimassa Hyvinkään koirakylpylässä. Hienosti meni eikä Zito ollut niin arka kuin viimeksi. Uittajasta ei Zito ei hirveästi syttynyt ja juoksi välillä altaan laidalla karkuun XD Tällä kertaa Zito ui vain kerran päästä päähän liivillä ja muuten ilman. Hienosti jaksoi, eikä väsynyt paljoakaan. Automatkan Zito nukkui niinkuin yleensä. Meidän iloksi Zito on hyvä reissukoira ja nukkuu tai katselee maisemia poikkeuksetta autossa.

Zitolla on alkanut niin sanottu tehoharjoittelu näyttelyitä varten. Ensimmäinen pentunäyttely olisi 27-28.11. ja aika epätodennäköistä, että Zito tottuu purennan katsomiseen.  Kovasti ollaan yritetty harjoitella ja oma väki saakin katsottua vaivatta, mutta vieraita vierastetaan muutenkin. Pienempänä Zito ei arastellut yhtään ja kuljetettiin poikaa pitkin kyliä ja siinä samassa pääsi tutustumaan erillaisiin ihmisiin. Samalla vieraat ihmiset ovat huom. yrittäneet katsoa, mutta Ziton leuat olivat kuin nidotut kun vieras ihminen yritti katsoa. Kuitenkin toivottavasti Zito tottuisi edes joskus. Seisonta näyttää jo ihan kivalta ja erottaa jo hyvin seiso ja istu -käskyn eron. Mukavan  pitkään jaksaa olla paikoillaan. Siististi "ravaaminen" on taas luku erikseen, eli ei pompi, mutta kulkee pää liian alhaalla ja esim. kolmiossa ei löydä paikkaansa enää käännöksen jälkeen vasemmalta puolelta.

On Zito jotain uuttakin oppinut, eikä niin vähääkään. Eilen oppi lopullisesti  kosketusalustan idean ja osaa jo  vähän matkan päästä kävellä alustan luo ja laittaa molemmat tassunsa alustalle. Apuna koulutuksena olen käyttänyt naksutinta niinkuin seisomisessakin. Erittäin hyvin on toiminut ainakin meillä ja oppii sanan ja liikkeen yhteyden paljon nopeammin kuin ilman naksuttelua. Kuitenkin, tänään kokeiltiin sitten alustan koskettamista niin, että takatassut olivat väärinpäin käännetyn punoskorin päällä ja siitä laittoi etutassut (molemmat) "kontaktille" eikä vaikeuksia ollut olenkaan ;). Kun tämä meni niin helposti ja Zito tajusi parin toiston jälkeen täydellisesti kokeilin laittaa todella loivasti vanerilevyn elilavastin niin sanotun alastulon  ja laitoin loppuun kosketusalustan. En tiedä oliko oikein tai kannattiko, mutta hieman aloittelijana teen virheitä vähän liikaakin. Tämän jälkeen kokeiltiin putkea  ja putkelle irtoamista (jos osasin sanoo oikein) . Laitoin Ziton maahan ja odottamaan. Sen jälkeen vein lelun putken toiseen päähän ja sanoin putki. Ollaan siis harjoiteltu putkea ennen Zito on osannut hyvin :> Juoksi täyttä putken läpi retuuttamaan lelua. Eli onnistui aika hyvin.
Lopuksi vielä nopeasti... eli Zitolta on lähtenyt jo neljä hammasta ja meidän harvahammas tiputti kaikki neljä tänä iltana yhden vetoleikin aikana. Ja toinen "erikoisuus" Ziton ruokahalu on kadonnut tai siis einse kokonaan ,mutta jättää aika paljon syömättä!?

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Pentu-uinti ja koirapuisto




Torstaina suunnattiin auton nokka kohti Hyvinkäätä taas. Määränpäänä oli koirakylpylä Onnenkoira. Oltiin ilmoitettu Zito jo aikaisemmin pentu-uintiin. Ajo-ohjeiden laadussa ei olisi kamalasti kehuttavaa, joten saavuttiin perille aivan viime tipassa. Kun olin nopeasti huuhdellut Ziton ja laittanut pelastusliivin pojulle niin mentiin odottelemaan Ziton vuoroa. Aluksi koirat uitettiin yksitellen. Tämän jälkeen uittaja valitsi koiraparit ja uittiin pareittain. Zito oli kamalan ujo vaikkei yleensä ujouden merkkejä koirasta ole löytänyt niin nyt poika oikein tärisi välillä. Onneksi kun parit sekoitettiin sai Zito parikseen tolleri Roosan. Roosa mukava eikä Zito ujostellut kauheasti Roosan seurassa. Zito äkkäsi heti kuinka uidaan hillitysti eli ei vaan pärskitä vaan uidaan suoraviivaisesti. Kun tämä oli hallinnassa kaikilla vaihdettiin harjoitusta. Nyt harjoiteltiin kääntymistä "kauniisti"  ja todella hyvin Zito osasi kääntyä. Kääntymisharjoittelun jälkeen osa koirista lopetti ja Ziton lisäksi jäi vain yksi koira. Ohjaaja sanoi, että haluaa uittaa nämä kaksi koiraa vielä yhdessä ja lopuksi Zito saikin uida  ilman liiviä yksin uittajan kanssa joka ei pysynyt enää perässä  XD . Lopuksi ohjaaja sanoi, että Zito on varsinaisen hyvä uimari jopa koikkeriksi ja ihmetteli kovasti, että tämä oli eka kerta Zitolla altaassa. Kun uinnit oli uitu lähdettiin kuivattelemaan. Kuivaajasta ei Zito pitänyt ollenkaan, mutta ei sillä ole väliä kun poika kuivuu muutenkin niin nopeasti. Kotimatkan Zito nukkui TODELLA SIKEÄSTI! 

Eilen oltiin tutustumassa koirapuistoon Ziton kanssa. Koirapuistoon tuli myös Otto-kamu. Zito sekosi aluksi kun näki Oton pitkän ajan jälkeen, mutta kun Otto tuli aitaukseen Zito muuttui kamalan vaisuksi. Tulihan niitä kuviakin räpsittyä :) Zito totteli todella hienosti, paremmin kuin omassa kotipihassa. Saattoi varmaan johtua siitä kun Zitosta on tullut aika arka muita koiria kohtaan. Koirapuistoon tuli myös kolme muuta koiraa ja yhteen niistä tutustuttiin paremminkin. 9v colliensekoituksen ja suomen lapinkoiran mixi , joka näytti yli kasvaneelta suomenlapinkoiralta. Omistaja laittoi koiran maahan, jotta Zito tulisi haistelemaan. Vähän liian arka oli, entiseen Zitoon verrattuna. Koirapuistossa Zito alkoikin käyttää jo vähän ääntään, niin kuin illallakin kun meidän aidan takaa kulki vieraita ihmisiä. Toivottavasti pojasta ei ole tulossa turhan räksyttäjä. Ja minun ilokseni Zito on oppinut/malttanut oppia tulemaan sisälle käskystä, eikä enää tarvitse odottaa puolta tuntia Ziton väsymiseen JES!! 

 Ainut "ongelma" on enää nuo naapurissa käynnit eli Zito käy lähes joka päivä naapurin pihassa spurttaamassa eikä tuhmulaista saa sieltä millään ei edes jos itse lähtee sisälle. Lopuksi voin sanoa, että meidän koira ei tule ikinä oppimaan noutamista!! Olen kuukauden päivät yrittänyt saada lelua edes suuhun, mutta kun Zito kun tajuaa, että namun on lähellä ei se suostu muuta laittamaan suuhunsa kuin sen ihanan namin...


tiistai 12. lokakuuta 2010

Spaerkka 2011



Siirretty vanhasta blogista 17.1.2012:
Lauantaina oltiin siis Hyvinkäällä Spanieliliiton pääerikoisnäyttelyssä katsemassa Ziton kanssa hälinää, ihmisiä ja tietenkin muita koiria. Paljon nähtiinkin muita kooikerhondjeja. Hyvinkäällä oli myös tuttuja. Ziton isä Remus (Lucky Nana´s Egregio Optimus). Remuksesta Zito kiinnostui ja uskalsi tutkiskella isäänsä enemmäkin. Remuksen lisäksi tavattiin Ziton kasvattaja Tiina ja uskoisin , että Zito muisti vielä vähintääkin tutun hajun. Oli myös mukava kuulla, että Ziton on kehitty hyvin ja onhan Zito kasvanut niin mahdottomasti! Tavattiinhan me vielä Ziton täti eli Remuksen sisko Onella. Onella oli niin kaunis ja minusta (huom!! minusta) Remuksessa ja Onellassa on jotain samaa. Kuitenkin kauheasti ei ole kokemusta takana koikkereista, joten voihan tuo olla omakin keksintö. Samalla kun jutteli ihmisten kanssa niin yritti katsella mitä kehässä tapahtuu. Onneksi sen verran tajuan jo koira näyttelyistä mitä eri nauhat ja lyhenteet yms. tarkoittavat, mutta paljon on vielä opittavaa, niin Zitolla kuin minullakin. Seisonta Zitolla on nyt parin päivän sisällä parantunut huimasti, mutta ravaaminen( vai mitä sen pitäisi ikinä olla) ei onnistu alkuunkaan. Talvella olisi tarkoitus mennä näyttelykoulutukseen jos täältä Hämeenlinnasta vielä lyötyy talviaikaan jotain.

Sunnuntai olikin aika hiljaiseloa, mutta eilen maanantaina Zito pääsi mukaan minun yleisurheiluharjoituksiin. Tarkoituksena oli harjoitella paikalla oloa ärsykkeiden kera. Ziton piti istua paikallaan tai olla maassa, kun esim. tehtiin kordinaatioita tai vetoja. Zito yllätti kyllä kaikki todella positiivisesti!!! Zitolle ei tullut mieleenkään rikkoa käskyä. Ainoa mitä mitää ehkä harjoitella lisää on se, kun ollaan paikallaan istuallaan pitkää aikaa (1min.) siis pienelle pennulle pitkää ainaa, niin ei saisi lyssähtää maahan. Kuitenkin aivan huipputulos. Tämän jälkeen hieman harjoiteltiin sivulle menoa ja seuraamista. Sivulle onnistui hyvin, mutta seuraaminen ei oikein.

En todellakaan tiedä opetanko sivulle komentoa tai seuraa komentoa oikein, sillä en tiedä pitäsikö koiran istua kun tulee sivulle suoraa vai komennolla. Seuraaminen onnistuu ehkä kahden askeleen ajan, mutta sitten Zito ihmettelee kun menee istumaan tai maahan niin ei saakkaan namua. Eli seuraa ehkä kaksi askelta( liian kaukana ) ja sitten jää matkasta ja tekee kaikki temput mitä osaa. Eli jotain on tehty väärin ja pahasti.

Toinen asia, missä on alkanut olemaan ongelmia on pihassa pysyminen ja sisälle tuleminen. Zito siis karkaa naapuriin. Onneksi tunnetaan naapurit hyvin!! Ollaan kokeiltu kaikkea, mutta Zito pitää kaikkea leikkinä. Uusin tapa millä ollaan yritetty saada poika kotiin on menemällä sisälle ja jättää Zito sinne yksin. Tästä Zito vasta pitääkin ku saa jäädä ykisin riehumaan. Ja sisälle ei saa kuin pakolla. Vaikka tunti oltaisiin pihalla niin koiraa ei sisälle saa ellei väkisin kanna tai vie hihnassa. Alusta asti ollaan palkattu Zito aina se tulee sisään ja ennen se tulikin kutsusta " sisään" ,mutta jostain syystä tämä ei enää onnistu. Tänne komento onnistuu jos Zito jaksaa keskittyä, kun esim. taskussa on Ziton herkkua kalkkunaa. Pitkillä matkoilla Zito lähtee innokkaasti juosemaan kohti, mutta juoksee ohi, ihan kuin olisi unohtanut käskyn matkan varrella.
Agility-uran toivossa ollaan alettu harjoittelemaan putkea ja maassa olevan riman kanssa” hyppyä”. Omistaja lukee ensin kirja kolme kertaa läpi ja sen jälkeen toteutetaan. Enempää ei uskalla harjoitella vaan antaa koiran ensin kasvaa kehittyä. Kuitenkin jos joku eksyy lukemaan tätä Blogia ja tietää mitä voisi jo harjoitella putken ja ”maarimojen” lisäksi tai vaikkapa tietää johonkin muuhun ongelmaan mistä olen synkistellyt ratkaisun, ja vaivautuisi auttamaan meitä olisin enemmänkin kuin kiitollinen!!!! :D

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Naks, Naks!


Koe viikko takana ja suuri huokaus!!
Sunnuntaina käytiin mätsärissä katsomassa kuinka kehässä käyttäydytään ja muuten vaan tutustumaan suureen koira ja ihmis määrään. Ziton kaveri cockerspanieli Otto osallistui pentuihin ja tuloksena SIN PEN . Kuitenkin haettiin vain kokemusta :)) Kunhan ikää Zitollekin tulee, niin näyttelykehät odottaa(menestystä?! ei ehkä niinkään).

Kehien laidalla oli pesäpallokenttä ja kenttä täynnä golf-palloja , joita Zito jahtasi innolla. Tulihan sitä sitten harjoteltua väkijoukon keskellä eri käskyjä joita ollaan harjoiteltu. Ja suurella ihmetyksellä poika jaksoi keskittyä minuun eikä koirakamuihin.

Lopuksi hieman ennen lähtöä ostettiin naksutin ja nyt ollaan poikaa ehdollistettu  ja paljon. Kun en oikein tiedä et koska koira varmasti tajuaa, että naksahdus tarkoittaa namua??! Jos joku osaa auttaa niin kiitoksia vaan!! :))

Naksutin tuli siis ostettua ja kuten otsikosta näkyy sitä on käytetty ja paljon. En tiedä onko oikeaoppista tai jotain, mutta tässä vaan yritetään jotain naksutella.

 Eilen  Zito kävi Emmin kanssa Kahtoinlammella riehumassa ja oli törmännyt cockeriin. Zito luuli sitä aluksi Otoksi ja lähti kauheata vauhtia juoksemaan, mutta kun Zitoa kutsu se tuli takaisin. Hieman lähempänä koiruudet saivat hieman leikki, kun toinen koira oli terve eikä sillä ollu muutakaan "ongelmaa".

Ja lopuksi, Minkälaista harjaa olette koikkerin omistajat koirillanne käyttäneet??




perjantai 17. syyskuuta 2010

Ensimmäinen rokotus


Keskiviikkona Zitolla oli siis ensimmäinen rokotus. Hieman kyllä jännitti, että mitä poju eläinlääkäristä tuumaa. Jännittäminen oli kuitenkin aivan turhaa, koska Zito suunnilleen nuoli lääkärin naaman puhtaaksi. “Virallinen” painokin tuli punnittua 4,24kg!! Kovasti on painoa tullut pojalle, mutta niin on korkeuttakin. Hyvin tyytyväisiä oltiin pojan “suoritukseen” Muutenkin poju osasi olla nätisti tutkimuspöydällä. Hienosti näytti hampaat. Onneksi ollaan pyydetty vieraita katsahtamaan suuhun ja muutenkin käsittelemään. Ainoa mikä aiheutti rimpuilua oli lämmön mittaaminen. Itse rokotusta Zito ei varmaan edes tajunnut, koska rohmusi vain namuja.
Zito on alkanut kiinnostumaan vedestä ja sillä leikkimisestä. Ulkona hundeli ei pääse enää näin kylmien vesien aikaan uimaan joten ollaan tyydytty isoon ämpäriin, joka on täynnä vettä ja sen kauhomiseen läiskyttelyyn. Todella hauskaa on ihania kuviakin sain napattua pari.

Ennen Zito ei oikein pitänyt kylpyhuoneesta, mutta vesileikkien myötä kylppäristä on tullut mukava paikka. Ennen rokotusta pestiinkin Zito eikä kyllä vältellyt yhtään. Ei se varmasti mukavaa ollut, mutta ei liian pelottavaakaan. Pesun jälkeen turkki kuivui kamalan nopeasti. Ennen kuin edes alkoi kaivamaan kuivaajaa esiin J !!
Kyselin koikkeriyhdistyksen sivuilla tuosta noutamisen opettamisesta. Kiitoksia tuhannesti todella hyvistä vastauksista!!! Tieto tuli todellakin tarpeen, vaikka paljon on tullut luettua koirista ja kouluttamisesta/kasvattamisesta, mutta kun jossakin lukee toista ja seuraavassa juuri kumotaan edellinen tapa, eli älyttömän vaikeaa pelkkä kirjojen lukeminen netissä googlettaminen. Arvostan todella kaikkia mahdollisia vinkkejä toisilta kooikerhondjien omistajilta tai keneltä tahansa koirista tietävältä. Kokoajan oppii uutta ja tajuaa mitä on tehnyt väärin ja mitä oikein. Vaikka on meidän perheessä ollut ennenkin koiria ja “opettanut” niitä, niin on se aivan eri asia näin 15 vuotiaana kun jo tajuaa miten koiraa tulee kohdella ja käsitellä. Varsinkin kun kouluttamisesta on yhä enemmän kaadettu omille hartioille ja haluaa itse kouluttaa koiraa. Itselleni tämän blogin kirjoittaminen on todella tärkeää, koska omasta kokemuksesta olen huomannut kuinka erilaisten koirien blogit ja kotisivut ovat tuoneet ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia rodusta parhaiten esiin. Samalla kun on lukenut kuulumisia ja katsellut kuvia on myös koirakuumeen oireisiin saanut lievitystä :D Nyt kun on oma koiruus kotona, on ihana solmia yhteyksiä toisiin rodun omistajiin.

Tänään aloiteltiin noutamisen harjoittelu mahtavien neuvojen opastuksella. Hyvin meni ainakin alkuun, mutta kun Zito tajuaa enemmän namujen päälle kuin lelujen niin poika yritti kaikkensa saadakseen namun; istui, meni maahan ja antoi tassua( en tiedä mistä oppinut). Lopulta sain pojan kiinnostumaan lelusta. Zito otti lelu suuhunsa, mutta tiputti melkein heti käteen… Ihan hyvin kun suoraan antaa käteen, mutta saisi hieman pidempään pitää suussa. Pojan kärsivällisyys alkoi parin kerran jälkeen häipyä ja kaikki muu kiinnosti enemmän, joten en kauheasti viitsinyt paasata kun ei enää kiinnostanut. Meillä ei ole mihinkään kiire ja kun maltillisesti vaan opettaa niin kyllä se koira oppii.

Kuitenkin onhan Zito vielä ihan vauva 12vk. Muuten Zito on taas oppinut paljon. Maahan käsky on vahvistunut mahdottomasti ja siihen se jää maahan ilman, että sanoo mitään muuta. Istumisessa on sama. Olen opettanut sitä niin, että olen palkannut aina pienin väliaijoin kun pysyy esim. istumassa. Pikkuhiljaa olen pidentänyt aikaa palkkaamisen välillä. Kokoajan puhun kehuvalla äänellä ja koira katsoo kokoajan silmiin.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Koiran ilmoja odotellessa

Siirretty vanhasta blogista 17.1.2012:
.

Eilen käytiin shopping-kierroksella Mustissa ja Mirrissä ostamassa ruokaan ja tutustumassa eläintarvikekauppaan ja mahdollisiin koira-asiakkaisiin.Tupahan oli aivan täynnä koiria eikä Zito edes ajatellut arastella vaan halusi tutustua, mutta ei poikaa voi vielä vieraiden koirien kanssa kuonotusten voi päästää kkun ei ole vielä rokotuksia. Hyvä etten päästänyt, sillä yksi koirista ei oikein välittänyt Zitosta vaan alkoi murista ja haukkua Zitolle. Hieman karvapallero säpsähti ja ilmetteli, että mitä toi mulle räyhää!? Uudet kokemukset eivät siihen loppuneet! Mustissa ja Mirrissä oli aika superale, koska siellä oli kympillä 2kpl hurtan ulkoiluhaalareita. Ostettiin sitten kurahaalari ja fleecehaalari sitten talveksi. Aluksi poika antoi laittaa puvun hienosti päälle, mutta sitten Zito tuumas, että se on niin nolo ettei se päällä kylä voi liikkua missään. Kaikkihan vaan pillkais! Ollaan peuhattu ja leikitty kurapuku päällä eikä enää näytä haittaavan :)
Iskä varasi Zitolle ensimmäisen rokotusajan ensi viikon keskiviikoksi. Katotaan mitä poika tuumaa eläinlääkäristä... Ilmottauduttiin myös pentu kurssille, jonka järjestää joku Koirakoulu Silkkitassu. Kurssi kestää kuusi kertaa.Kurssilla harjoitellaan: koiran käsittelyä, katsekontaktia, istumista, maahan menemistä, paikalla oloa, paikallamakuuta, sivulle, seuraaminen, odota, ei ota, luoksetuloa, tutustutaan toisiin koiriin, pennun rauhoittamiskeinot. Kurssilla pentu pääsee tekemään  asioita, joita se tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Kurssi saa myös kirjallisen materiaalin.

Lisäksi käydään seuraavia harjoituksia:

seiso, paikallamakuu, luoksetulo häirittynä, seuraa käskyn alkuharjoittelu, seuraamisessa käännökset vasemmalle ja oikealle ja seuraamisen tehotreenaus. Eli siis kaikkea super kivaa!

Uusi kurapuku





keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Naapureihin tutustumista...


Siirretty vanhasta blogista 17.1.2012:



Tuli tässä jo luultua ettei meidän Zito poika ei osaa tehdä mitää pahaa, mutta sitten Zito meni ja karkas naapuriin. Oltiin ihan tavallisesti riehumassa ja kesken leikin Ziton meni pusikkoon ja kordinaatio ei enää pätenytkää kun piti lähteä takasin oman pihan puolelle. Siellä se lökötteli naapurin pihassa ja vähän haisteli eikä kuullu kyllä yhtään mitään. Olihan se sitten pakko lähteä hakemaan hundea takasin kotiin suunnilleen kylpytakki päällä. eikä yhtään nolottanu Auts!!
Sisääsiisteydessä ollaan päästy jo todella hyviin tuloksiin eikä poikuli tee enää sisälle muuta kuin yöillä tai kun on yksin kotona pidemmään aikaa eikä kukaan pääse  viemään koiraa ulos  Muuten koira tottelee ja tulee luokse, istuu ja menee maahan (vaihtelevasti)  myös ulkona ellei ole löytyny jotain yli ihanaa hajua. On kyllä ihmetelty, miten noin pieni pentu tottelee noin hyvin!
Zito pääsi tänään vierailemaan naapuriin sisälle (ei sinne mihin karkasi) ja oli tykänny. Sieltä oli saanut matkaan paahtoleipää mikä oli kyllä nannaa!! Leikkiminen oli kuitenkin kaikista kivointa niinkuin muutenkin. Vinku lelut on osoittautuneet nro1. ,mutta kaikki retuuttamiseen kelpaava kyllä käy.

Zito on kasvanut ja huimasti. Saldo on 3,9kg ja n. 25 cm. Kasvaminen on näkynyt myös muussa. Poika on löytänyt äänensä ja epämääräinen mouruaminen on muuttunut pariksi haukahdukseksi! Eipä käytä ääntäänsä onneksi kuin leikkiessä! 


sunnuntai 22. elokuuta 2010

Ihmettelyä molemmin puolin...


Siirretty 17.1. vanhasta blogista:


Tämä on siis Ziton eli Cavalriina´s Zito Zombreron blogi, jossa kerrotaan Ziton toihuista ja temmelyksistä... Bloginpitäjä kuitenkin vasta harjoittelee blogin ylläpitoa, joten outouksista tässä blogissa ei tarvitse ihmetellä...
Zito on siis ollut meillä nyt viikon verran ja on sopeutunut  todella hyvin.  Kaikenlaista uutta on tullut koettua ja opittua molemmin puolin . Näin yleensä otettuna ollaan harjoiteltu sisäsiisteyttä, näyttelyseisontaa, kynsien leikkuuta, harjaamista, hampaiden tarkistusta,yksinoloa ja istumista paikallaan. Ensimmäiseen koirakaveriikin ollaan tänään tutustuttu, nimittäin 9kk vanhaan cockerspanieli Ottoon. Aluksi hieman kinuttiin syliin, mutta sittenhän se riemu alkoi eikä meinannut uni maittaa edes kotona riehumisen jälkeen. Yleensä Zito voi nukahtaa vaikka kesken pisureissun nurmelle ja pitääkin kantaa sitten sisälle. Eipä se vielä haitaa kun koiran alulla ei ole vielä painoa edes kolmea kiloa =)
Ziton on siis haettu Cavalriina´sin kennelistä Kajaanin lähistöllä sijaitsevasta Jormuasta.  Zito syntyi 23.6. kahdeksan henkisen pentuueen häntänä  ja painoa oli silloin 186 g. Kävimme katsomassa pentuja  ja emää ( Cavalriina´s Susa Safiri) pentujen olessa noin 5vk ikäsiä. Sitä ennen näimme pentujen isän Remuksen eli Lucky Nana´s Egregio Optimuksen. Kuitenkin kiitoset Tiinalle ihanasta palleroisesta!
 Koko koiran hankkimisprosessi on ollut monivuotinen ja rotukin vaihteli välillä. Lopulta päädyimme kooikerhodjeen sen olemuksen, luonteen ja ulkonäön vuoksi. Tähän mennessä mitä on aikuisia koikkereitä tavannut rotu hyvinkin sopii meille. Perheemme viettääkin aikaansa paljon ulkoilmassa. Koiran kanssa tullaan harrastamaan monenmoista;  agilityä, lenkeilyä ja jossain määrin näyttelyitä. Kunhan ikää kertyy niin pentukurssin salat odottavat!