sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Hukassa...


Siirretty vanhasta blogista:

Launtaina äiti vei aamulla Ziton lenkille ja poika oli oikein miellyttämistuulella TAAS. Kotona Ziton piti sitten tuoda koko ajan leluja minulle. Otettiin sitten noutamista ja hienosti, meni. Ongelmana vaan on aina se, että Zito kuumenee liikaa ja murahtelee kapulalle ja heittelee sitä välillä matkalla. Hauskan näköistähän se on, mutta ehkei kannata liikaa nauraa sille, ettei siitä tule sitten tapaa jota ei saa enää helpolla kitkettyä pois. Muutenkin kaikki kosketustemput ja suulla tehtävät ovat meillä yhtä räpeltämistä. Zito inahtelee syöksyilee ja muuten vaan sekoaa esimerkiksi kosketusalustan kanssa tai ämpäriin menemisessä. Tästä seuraa se ettei, Zito jaksa keskittyä vaan alkaa tuomaan lelua, että leikitäänkö mielummin?!
Illalla Zito pääsi toiselle lenkille Ahveniston harjulle. Emmi otti Ziton kanssa pari toistoa seuraamista ja hienosti meni. Zito on alkanut pitää katsekontaktia kokoajan yllä, eikä olla pidetty namia enää kädessä vaan palkka tulee namipalapussista lopuksi. Oli se siten lelu tai nakin pala, niin sieltä se tulee ja Zito kyllä pitää huolen ettei sitä unohdeta. Muuten Z alkaa tökkimään pussia kuonollaan ! Ennen kun mentiin sisään otettiin luoksetuloja, ravaamista ilman hihnaa, liikkeestä maahan menoa ja seisomista, seuraamista ja pari noutoa tuoreella puuklapilla, josta Zito innostui aivan liikaa.
Aamulla kaikki nukkui pitkään, eikä Zitollakaan ollut erikoinen kiire pedistään nopean aamupisun jälkeen. Kuvasin sitten Zitoa ja jotain muutakin. Sain ihan ok seisomiskuvia pöydän päällä. 12 aikaan lähdettiin ulos. Käveltiin jonkun aikaa, mutta enimmikseen touhuttiin upean lumilinnan raunioissa. Meidän naapurin lapset Sanni lukuun otettuna ovat rakentaneet hienoa lumilinnaa jo toista kuukautta. Nyt kuitenkin se on alkanut sulaa, eikä linna enää ole entisessä loistossaan. Kokeiltiin, että Emmi meni piiloon raunioihin ja minä touhusin samalla jotain muuta. Sitten kun Zito huomasi jonkun puuttuvan sanoin Zitolle ETSI! Zito lähti heti haistelemaan ja juokseemaan hajujen suuntaan, mutta ekalla kertaa kun Emmi oli niin pelottavan näköinen pienessä mytyssä niin Ziton piti mennä vaan haukkumaan Emmiä, eikä uskaltanut mennä tervehtimään ja hakemaan palkaa. Toisella kertaa Emmi oli jo tutun näköinen, eikä enää peikottanut. Otettiin välillä niinkin, että minä menin piiloon ja Zito etsi samalla innostuksella. En paljoa ymmärrä hausta, mutta minun älyn mukaan tämä saattoi jopa olla jossain määrin haun alkeita, tai jotain. Korjatkaa vaan jos olen aivan metsässä.
Zito on todella alkanut säikkymään esimerkiksi illalla kaikuja joita kuuluu meillä lähes joka ilta. Silloin tällöin kun Zito on vapaana ja puistossa on ihmisiä Zito pelästyy jotain outoa ääntä pihassa, niin Zito lähtee juoksemaan puistoa kohden huutaen(eli haukkun ja ulvonan sekaista mörinää) , mutta tulee luokse aina kunhan vaan karjasen taikasanan TÄNNE!! En tiedä kannattaisiko minun olla kokonaan huomioimatta vai kutsua luokse. Tiedän ettei Zito sinne puistoo mene, koska ei uskalla, mutta jotain ajattelin asialle tehdä. Outojen äänien ja muiden pelottavien asioiden tutusmista ollaan tehty aina ja tämäkin "ongelma" on tullut vasta murkkuiän saattelemana. Muutenkin olen vahvistanut omaa johtajuusasemaani mm. etten aina ala paijaamaan jos Zito yrittää änkeä syliin, tai en aina ala leikkimään jos Zito tuo lelun vaan käännyn ja haen toisen lelun jos kiinnostaa/ehtii leikkiä.
 
 
Cavalriina's Zito Zombrero
13. maaliskuuta 2011
säkä: 39cm
paino: 9,4kg


HAHAA!!


Katsekontaktia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti