perjantai 11. maaliskuuta 2011

Tokoa ja näyttelytreeniä


Siirretty vanhasta blogista:
Keskiviikkona olikin pentutokon viimeinen kerta ja viimeisen kerran teemana oli käydä kaikki liikkeet läpi. Kaikkia liikkeitä ei kuitenkaan ehditty käydä läpi, koska yksi kurssin koirista oksensi ja siinä meni aikaa kun piti odotella sotkun siivoamista. Kuitenkin Zito oli niin ihanalla päällä ja jaksoi keskittyä. Tähän vaikuttaa varmasti se, että olen vaihtanut palkkauksen leikkiin ja karvalelun retuuttamiseen aina liikkeiden välillä, ettei Zito ala liikaa miettimään toisia koiria. Leikkiminen on myös hyvä tapa pitää virettä yllä, ainakin Zitolla. Erityisesti liikkeestä maahan menossa ja seisomisessa saatiin todella hyvin onnistuneet toistot. Paikallaan makuussa Ziton piti välillä nousta ylös kun säpsähti toisen koirien haukkumista. Emmi oli mukana joten hän otti luoksetulot. Aluksi koiran huomion saanti kesti, mutta kyllä sitten toisen toiston jälkeen saatiin sujumaan ja Zito tuli suoraan viereen ilman mitään vinkkiä tai käskyä. Kurssin alussa mieti onkohan järkeä käydä edes loppuun, koska Zito vain huusi ja stressasi jostain syystä täysin tuttua paikkaa !? Viimeiset kerrat olivat niin loistavia, että olen saanut päähäni, että hakisimme seuramme ALO-treeniryhmään, mutta katsoo nyt. Kesällä keskitytään agilityyn ja näyttelyihin pääsääntöisesti, mutta kaikkea muutakin sinne sekaan kyllä tungen.
Tänään Ziton kaveri Otto tuli kyläilemään. Kyläilyllä oli myös tarkoituksensa. Otto on menossa nyt 9.4. spanielierkkariin cockerikehään pyörähtelemään ja Jasmin ja Otto tulivat meille treenaamaan. Aluksi annettiin poikien painaa keskenään, koska ovat oikeat sielunkumppanit. Valokuvaus jäi, koska kameran akku loppui päivällä enkä ehtinyt lataamaan sitä. Aikaisemmin tällä viikolla Otto oli alkanut treenailemaan ihan pelkästään käskystä seisomista. Tänään Otto jo  hahmotti käskyä, joten ei ainakaan tyhmä koira ole kyseessä. Itse en ainakaan liikaa tiedä cockerspanielin esittämisestä, mutta suunnilleen, että kuono vaakatasossa, häntä selän jatkeena ja jalat eivät saa olla liian takana eli ei koiran venyttämistä (jotenkin näin). Ravaamista treenattiin sitten enemmän, koska Otto on kova hyppimään innostuksissaan. Hienosti Otto sitten tajusi tarkoituksen vaikka Zito huusikini taustalla, että miks mä en pääse treenaa vaan mun pitää olla paikallaa?! Sitäkään en tiedä esitetäänkö cockerit reippaasti kävellen vai juosten, mutta ei onneksi tarvitse Ottoa esittää vaan Jasmin esittää ihan itse.
Sitten oli Ziton vuoro ja nyt pojulla taisi olla sellanen fiilinki, että nyt näytetään miten hyvin mä osaan. Zito oli niin ryhdikäs ja ravasikin niin hienostuneen näköisenä, että ei voinut kuin nauraa :P Seisomisessa olen niin huono esittämään Zitoa, koska kun siirrän pojun takajalkoja Zito menee ihan takakenoon tyhmästi. Saan kylläkin painoa taas eteenpäin,mutta sitten Zito on ihan venytetyn näköinen pitkine jalkoineen :S Mittasin Ziton tänään ja tulos on edelleen 39-40cm. Kuitenkin kun joskus päästään oikean säkämitan alle niin tulokseksi tulee joku 45cm hehhe :D Painoa oli 9,5kg ja nyt kun tuota taulukkoa kattoo niiin Zito on ollut jo kuukauden päivät samankokoinen. Painoa pitää tulla kyllä minusta vielä ainakin 1 kg lisää, mutta en tiedä mistä Zito ne repii :)
Tämä on nyt todella tylsä postaus, ilman kuvia, mutta joskus vaan tulee näin tylsää tekstiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti