sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Viikosta sanoin


Siirretty vanhasta blogista:
Torstaina käväistiin pulikoimassa koirakylpylässä ja oli sitä taas väsynyttä poikaa sen jälkeen. Aamulla oli vaikeuksia nousta pedistä kun mielummin Zito olisi halunnut jäädä lököttelemään rennosti. Kouluun oli kuitenkin lähdettävä ja Zitonkin piti silloin nousta ylös ja ulos. Koulun jälkeen olikin jo virkeämpi poika odottamassa.
Maanantaina minulla alkoi hyvin ansaittu hiihtoloma. Mitään suunnitelmia ei ollut ja vapaalla fiiliksellä lomailtiin. Kuitenkin alkuloma meni penkin alle kun vietin maanantain pää ämpärissä. Tiistaina olikin jo parempi olo ja Zito sai nauttia yksinolosta hetken kun ihmislauman voimin lähdettiin keilaamaan. Zito oli varmasti huojentunut kun sai nukkua hetken rauhassa kun koko viikonloppu talo oli täynnä vipinää. Keskiviikkona itselleni nousi vaihteeksi kuume ja Ziton kanssa pentutokoon jäi vain haaveeksi. Onneksi Emmi suostui "sijaistamaan" minua ja Zito pääsi tokoilemaan. Hyvin oli kuulemma mennyt ja tätä kautta Emmiinki taisi puraista jonkulainen koiraharrastus kärpänen.
Torstaina siivottiin ja kokeilin jotain uusia temppuja Ziton kanssa mm. sukan vetämistä jalasta ja jumppapallon vierittämistä. Askartelin myös itse aika "hienon" tokohypyn meille ja treenailtiin todella matalalla hypyllä sitten. Hienosti Zito tajusi kun edellisiltana oli Emmin kanssa tokossa ekan kerran kokeillut.
Perjantaina lähdettiin sitten oikein kunnolla ulkoilemaan ja reissu olikin yllätyksiä täynnä. Ajattelin ensin, että vien Ziton hiihtomaahan. Tietenkin niin hyvällä ilmalla paikka oli  täynnä ihmisiä. No mentiin sitten harjun toiselle puolelle ja sieltä löytyi rusakon raato josta Zito ei onneksi innostunut vaan säikähti itsekkin. Ei tietenkään jääty sinnekkään vaan jatkettiin vauhdilla paikkaa jossa voin päästää Ziton juoksemaan oikein kunnolla. Löysin sitten kivan pellon reunan jossa oli pieni omatekoinen latu jota pitkin sitten käveltii vähän matkaa. Zito valitsi tietenkin hangen johon herra upposi vähän väliä, hauskaa kuitenkin oli !
valkoinen kettuni
hauskaa :P


Lauantaina lähdettiin heti aamusta samaan paikkaan koska oli vielä loistavampi keli kuin perjantaina. Äiti lähti meidän matkaan ja tällä kertaa mentiin paljon pidemmälle latua ja lenkistä tuli paljon pidempi. Zito kyllä muisti varsin hyvin, koska kun laskin Ziton sivulle ennen vapaaksi päästämistä sen leuka oikein tärisi innosta. Tällä kertaa oli vielä hauskempaa :P !
päästä mut jo...
.
siis oikeesti :)
I-H-A-N-A-A-A-A-!!
tää on elämää :D
mä tuun, älkää jättäkö !
kukkulan kuningas :D
mit tuol o ?!
Tänään sitten suuntasin Ziton kanssa Alajärvelle järvenjäälle. Oltiin noin puolitoista tuntii ja sen jälkeen  Zito oli jo aivan poikki, kun oli niin haltioissaan jäältä löytyneistä kepeistä. Niiden perässä juokseminen väsytti Ziton äkkiä ja nyt on väsynyt koira kotona. Kamera jäi autoon joten kuvaamine oli hiukka vaikeeta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti