tiistai 16. lokakuuta 2012

Jumittaa

Ei ole tullut kirjoiteltua pitkään aikaan. Pidän periaatteena sitä, että jos ei ole mitään mitä kertoa, niin ei sitä sitten turhaankaan höpistä. Kesä tuli ja meni, syksykin alkaa taittua jo kohta talveksi. Eikä meille ole tapahtunut mitään. Kesällä treenattiin kerran viikkoon ohjautuissa agitreeneissä. Kehitystä nähtiin siihen heinäkuun puoleenväliin ja sitten rupesi jumittamaan. OIKEASTI! Treeneihin lähdettiin superhappynä ja kentänlaidalla ei pysytty housuissa. Radalla lähtölupaa odotettiin perinteisesti ja intoa oli ensimmäiset kolme estettä, mutta mitä sitten? Vaihtoehtoja on pari, joko totaallinen stoppi, vauhdin hidastaminen tai sitten Z tulee tökkimään jalkoihin. Aluksi syytin vain epäselkeää ohjausta ja koiran turhautumista, mutta sitten rupesin ynnäämään kuinka paljon Zitolla on liikunta lisääntynyt tänä kesänä ja kuinka sen laatu on muuttunut. Poikaparka taitaa siis kärsiä jonkin sortin jumeista, varsinkin takapää ja lavat on arkoja paikkoja ronkkia. Nyt sitten vain odotellaan fyssärille pääsyä ja lisätään hieronnat meidän treenikalenteriin.


Ja mitä kuulukaan meidän tavoitteisiin, niin ei olla starttaamassa tänä vuonna virallisissa, eikä mölleissä. Eikä hyvältä näytä talvenkaan suhteen treenaus, kun jäätiin ilman treenipaikkaa talveksi. Meidän seuralla on kaksi treenipaikkaa talvella, hevosmaneesi ja tanssilava. Oman allergian vuoksi en kyseiselle maneesille kykene menemään ja tanssilava ei vain toimi meillä treenipaikkana: aivan liian pieni ja liukas huopamatto, nounou! Viime talvena yritys oli kova treenata Pekolan lavalla, mutta siitä ei syntynyt mitään hyvää! Kertaakaan treenit eivät menneet putkeen, joko Z veti kunnon rähmingit tai jotain muuta tapahtui. Ja tässä suhteessa tuo jätkä ottaa nokkiinsa ja paineistu rankasti Pekolassa, eikä sitten lopputalvesta suostunut Pekolaan sisälle kuin pakosta (sylissä)!

 En tiedä ajattelenko liikaa, vai keksinkö pelkkiä tekosyitä, mutta nyt näyttää synkältä. Myös seuran vaihto on ollut mielessä, mutta mistä sitten uusi seura. Pitää vähän punnita eri vaihtoehtoja. Lempäälästä löytyy kuitenkin Best-In -areena, josta aion hankkia pari irtovuoroa talveksi. Kuitenkin ennen kun aletaan taas sähläämään agin puolella, niin aukaistaa poikaraukan paikat ja sitten jatketaan. Kaikista pahin vain on se, että intoa löytyisi ohjaalta vaikka muille jakaa, vaikka ei ehkä aina kuullostakkaan siltä.










keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Mökkijuhannus

Zito pääsi viettämään rehellistä mökkijuhannusta meidän tuttujen mökillä Puutikkalassa. Pieni puuhari pääsi touhumaan tuntikaupalla isolla alueella. Zito oli kuin pikkupoika karkkikaupassa, kokoajan jotain tutkimassa ja ihmettelemässä. Mukavinta oli kuitenkin rannassa. sieltä löytyi niin ihania keppejä ja käpyjä. Onneksi Zitolla on tiedossa vielä toinen, lähes kahden viikon jakso Kuusamossa. Sitä ennen tapahtuu paljon jänniä asioita ja niistä lisää myöhemmin.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Birthday snapshot







Tänään Zito täyttää täydet kaksi vuotta! Onnea ihanaiseni. Aikapoika on tuonut niin paljon ihania asioista tullessaan ja todistanut aina kuinka ihana onkaan. Z on juuri sitä mitä koiralta haluan, enkä parempaa "elämänkumppania" voisi toivoa. Aamulla otettiin jätkästä virallinen kakswee-kuva ja vaikka painoa ei ole pojalle kertynyt, niin on se karvojansa kasvattanut. Aivan niinkuin teinipoikien on tapana (: Tästä pääsee katsomaan vuoden takaista Zitoa.


torstai 17. toukokuuta 2012

Sunshine

Tiistaina kevätaurinko helli meitä lenkkeilijöitä ja piipahdettiin kastelemassa talviturkki tai siis koira uskalsi, mie en!






kuvat (c)Essi Koskinen

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Koiranpäivä 24.4.

kuva
Tänään vietetään kuudetta kertaa valtakunnallista koiranpäivää Suomessa. Muistakaa hemmotella mustejanne tänään oikein urakalla!

ps. SuperOnnittelut rakkaan Elluni junnulle Oorbellen Kiefer "Nerolle"! Agitykin alku tänään jo 1v! Onnittelut myös Nerpan veljille!

Lomalla on tylsää!


Vielä kuukausi ennen kuin päästään taas treenaamaan kunnolla (lue: kentälle). Viikonloppuna pystytin meidän kotikepit takapihalle ja jonkun verran ollaan niitä sahattu. Zito vaan ei kestä toistoa lähes ollenkaan. Vähän niinkuin ottaisi toruna sen, että jotain toistetaan vielä onnistumisenkin jälkeen. Siksipä kaksi onnistunutta kepittelyä ja sen jälkeen jalkapallopainia. Tuo jalkapallo on kyllä niin Ziton juttu! Tekisi mieli ilmoittaa tuo kesän naperofutikseen, haha!

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Påsk

Meillä on viettetty rentoa pääsiäistä. Hyvää ruokaa ja yhdessä oloa. Z on päässyt 10 km lenkille joka aamu ja ollaankin saatu kommenttia ettei tuo jaksaisi kuulemma. Lenkin jälkeen ollaan vielä riehuttu pihassa kunnon rallit ja sisällä tuodaan lelua joka väliin. Tuo tarvitsee mahdottomasti aivotyötä ja liikuntaa ennen kuin väsähtää. Harmittaa kun talven treenit on nyt ohi, mutta onneksi on oma piha! Meillä odottaa kuistilla jo 12kpl keppejä pihakepittelyjä varten. Vielä kun tuo maa vapautuisi tuosta talvesta-.-

Olen huomannut ettei koirani omaa oikeastaan minkäännäköistä riistaviettiä. Metsässä kyllä mennään hajujen perässä ja uskalletaan lähteä  noin 300m etäisyydelle (nykyään). Onneksi on korvat mukana. Välillä metsästä löytyy jotain elävääkin joka saattaa pyrähtää lentoon, mutta tuo jätkä katsoo tyhmänä, saattaa pari spurtin elettä tehdä, mutta ei vaivaudu turhaan. Sama rusakoiden kanssa pellolla, niitä on turha jahdata kun ei niitä kiinni saa.

Asiasta kukkaruukkuun. Ziton kehitystä tässä seuratessa, olen huomannu ettei sitä kehitystä ole tapahtunut erityisesti.Ruoka ollaan vaihdettu nyt lähes kokonaan tälläiseen napuun Paino on 10,3kg (nojoo, 100g lisää painoa). Runko on vielä todella keskeneräinen ja niin kevyt. Turkki on omaan makuuni hyvä, vaikka vatsakarvoja tuo säästeleekin. Korvakorut ovat selvästi parhain piirre Zn ulkonäössä! Takapää on hiukan vahvistunut, mutta etupää on todella alikehittyny, suoraan sanottuna ilmaa! Niin ja etukulmaukset on olemattomat. Etupään vahvistaminen on nro one nyt, koska agilityssä vaaditaan vahvaa etupäätä. Fyssarille ois tarkoitus Zippeliinin nyt päästä, mutta katsotaan koska rahoittaja on samaa mieltä.
Pelkkää karvaaaa


perjantai 6. huhtikuuta 2012

Talvihorroksessa


Ollaan oltu totaallisessa horroksessa tässä kuukauden päivät, reenejä on joko peruttu tai sitten olen joutunut töihin-.-! Onneksi maanantaina päästiin rallyn viimeisiin treeneihin. Tehtiin oikein mutkikas(ohjaajalle, ei koiralle) rata ja niin kivasti toimi hihnassa. Muuten ei oikein rohkeus koiralla riitä tekemiseen. Turvapiuha.Jätettiin yhteen kertaan radan tekeminen. Loppulenkkeilyt päästiin tekemään metsään, koska puoli seitsemältä oli vielä valoa tarjolla. Aivan ihanaa!
Z nauttii keväästä 2012


Eilen sitten oli myös viimeinen agilitykerta. Ihmetykseksi valmentaja oli aivan vieras, eikä mitään oltu ilmoitettu koutsin vaihdoksesta. Eipä se haitannut. Saatiin ihan uutta näkökulmaa treeneihin ja aivan loistavaa sellaista.

Vinkkiä sen kun tuli vaan ja meidän hommat alkoivat luistamaan oikein mahtavasti! Ziton mielestä ilman hihnaa oli todella hauskaa tehdä jopa Pekolan pelottavalla kummituslavalla. Sijaistoiminta epävarmuuden takia eli haistelu unohtui kivasti ja päästiin tositoimiin! I like it! Onhan tuo niin perkeleen epävarma vielä tehdessään, aina jokaisen esteen jälkeen varmistelee kymmeneen kertaan oikeaa suuntaa ja miettii uskaltaako tehdä seuravaa estettä.

 Onneksi ensi kesänä päästään reenamaan sitten koska vain tahdotaan, koska aion hankkia Keinumäen kentälle oman avaimen. Sitten päästään tekemään juuri sitä mitä pitää reenata enemmän eli kontaktit ja kepit.
Kesän odotusta vain ja toivottavasti riittäisi enemmän aikaa tälle "blogille" tulevaisuudessa.



Kesä tulee, ehkä
Loppuun vielä mukavaa pääsiäistä kaikille!

tiistai 28. helmikuuta 2012

Takapakin nopeusennätys

Ei ole ollut oikein inspiraatiota kirjoittaa tänne YHTÄÄN MITÄÄN! Meillä kun ei onnistu enää mikään. Zito kun on ruvennut paineistumaan niin hurjasti meidän "reenilavalla", ettei edes istuminen käskystä onnistu. Hihnassa tulee kiskoen perästä, mutta ilman hihnaa  mennään paniikkiin. Leikkiminen ei onnistu lavalla ollenkaan (eikä enää sen lähistölläkään). Ziton mielestä muut koirat rally-ryhmässä kannattaa kiertää kaukaa, koska nehän voi vaikka sanoa mur!

 Agiryhmässä sitten luotetaankin muihin koiriin enemmän ja uskalletaan reenin päätteeksi oikein leikkiä jopa 20 metrin päässä mammasta. Agikaan ei rallyn tapaan suju ollenkaan. Zn mielestä on pelottavaa liikkua ilman hihnaan. Niin kamalan stressaavaa, että pitäää joko vain haistella, haukotella ja uikuttaa  tai hypätä syliin/ juosta ovelle... Reenin päätteeksi kun Zito pääsee ulos lavalta saadaan niin mahdoton hepuli, ettei rajaa ole. Se mikä ihmetyttää on se, että Z tietää meidän reeniajat hyvin ja on aina niin innoissaan sinne lähdössä. Kuitenkaan innostus loppuu kun päästään lavalle sisälle.

Ruinaan vielä vähän! Viime aikoina kun ei ole ruokakaan maistunut ollenkaan. Ei edes namit ole pahemmin kelvanneet. Koiran painokin on käynyt melkein alle 10kg.

lauantai 21. tammikuuta 2012

I'm sexy and I know it

Pari viikkoa sitten lähdettiin junalla kohti Turkua. Juna oli Zitolle tuttu paikka joten ongelmia herra ei aiheuttanut. Lemmikkivaunu oli melko täynnä ja löytyi sieltä vanha koohorouva emäntineen. Rouva ei Ziton ilmestyminestä samaan vaunuun pitänyt, vaan yritti saada Z kauas silmistään. Onneksi pahempaa ei käynyt; kylläkin omistaja sai rei'än käteen. Muuten Zito sai parit murinat osakseen muilta uroksilta, mutta ei uskaltanut takaisin sanoa.
Asemalla odotti Saana rinsessan kanssa, ja koirat olivat sukat makkaralla nähdessään toisensa. Asemalta lähdettiin suoraan treenamaan nurmipohjaiseen halliin. Kyllä saatiin Saanan kanssa ylpeitä kun omat koirat osasivat olla niin nätisti. Vieressä oli kamala hässäkkä. Monta koiraa, eikä koirat tulleet toimeen keskenään,vapaita koiria ja huutavia omistajia. Meidän posse oli niin nätisti ja näytti niin hyvää esimerkkiä, kuinka kooikeri voi olla hyvin käyttäytyvä ja oikea esimerkki koirakansalainen.
Itse reeninä tehtiin vain kaikkea hauskaa ja kivaa. Lelut kelpasivat palkaksi ja lämppäleikit onnistuivat kunnon kokoisella kentällä. Omalla tanssilavalla kun Z on turhan paineistunut, koska on siellä saanut turhan monet ärinät osakseen. Toinen varma tekijä on liukas huopamatto,joten vauhtikin on aivan eri luokkaa pienessä ja liukkaassa tilassa, kuin nurmella ja runsaassa tilassa.
Halilta lähdettiin Lietoon ja kaikki sujui hyvin. Moskun tultua kotiin Herra Zombrero päätti olla pitämättä sydämiä sulattavasta Moskusta. Muuten ok, mutta liian lähelle ei ollut soveliasta Moskun tulla.
Kaikkea en kuitenkaan ymmärrä tuosta koirasta. Ulkona Z kutsui Moskua leikkiin ja illalla nukkuvaa nakkia oli pakko mennä tökkimään. Sunnuntaina Mosku esitti hienovaraisesti pyynnön: "Leikitäänkö?" Pojat pistivätkin painiksi ja kellahtelivat vuorotellen. Ziton käytöstä en ala turhan paljoa analysoimaan. Epävarma koira, omistamishaluinen ja UROS. Tuota viimeistä Zito aika harvoin on joten vaihtelua tuokin.
Lopun voi skipata, jos ei jaksa kuunnella yliväsyneitä juttuja. Ymmärrän hyvin, jos inside-jutut eivät vain nappaa.
Vietettiin niin täydellinen viikonloppu Liedossa. Lenkkeiltiin, "tongittiin", syötiin,töllättiin leffoja ja taas kerran syötiin. Ulkonäkö oli meillä kaikilla täysi 10 ja kaiken kruunasi huomioliivit ja omalta osaltani tuuletusaukko tuulihousuissa; Kunnon haaremihousut! Odotan jo seuraavaa viikonloppua innoissani. Joten, Juniori ja sennu huomio! Missä, milloin?? Terveisin Multisennu.





tiistai 17. tammikuuta 2012

Olen löytänyt sen oikean!


 Heips vaa!
Vuodatukseen on mennyt nyt niin hermo, että sanomme hyvästit "rakkaalle Vuodatukselle ja siirrymme Bloggeriin. Kaikki vanhat postaukset löytyvät nyt bloggerista, eivätkä ne täältä Vuodatuksesta mihinkään katoa. !

Pari viikkoa tässä menee saada valmiiksi, mutta varmasti sinä yksi ja ainoa, joka olet Vuodatuksen tilastojen mukaan ainut lukijanne jaksat odottaa uuden blogin "täydellistä ulkomuotoa hetken! Ensimmäinen postaus kertoo meidän huipusta Liedon matkasta jonka bloggeriin tuherran, nopeasti, helposti ja monipuolisemmin!

maanantai 2. tammikuuta 2012

Vuosi 2011


Siirretty vanhasta blogista:
Kertaillaampa vuosi sitten tehtyjä tavoitteita:
  • TOKO: Alokasluokan liikkeet kuntoon
  • Agility: Alkeet-ryhmään pääsy
  • Näyttelyt: Ravaus kuntoon. Ulkomaille?!
  • MEJÄ: Pari kokeilua, kunhan lumet sulaa
  • Muut: Flyball-  ja rallykokeilu
TOKO: Toikoilu on jäänyt vain arkitokoiluksi, koska tokon tilalle on tullut, ei niin jäykkä ja iloisempi laji. Kuitenkin tavoite tuli täytettyä aika hyvin. Kaikki liikkeet on jotenkin hanskassa. Käännökset saisi olla tiivimpiä vasemmalle, muuten aika taidokkaita. Kisakentillä meitä ei tulla näkemään! En sano ikinä, mutta nyt näyttää siltä, että ollaan vaihdettu rallyyn!
AGILITY: Tämä tavoite ylitettiin aika roimasti! Päästiin alkeet-ryhmään ja sieltä siirryttiin syksyllä kisavalmiit-ryhmään. Kesän lopussa startattiin kaksi mölliä. Toinen 0-tulos!! ja toinen vähän vähemmän hyvin, liian pitkä rata nuorelle malttamattomalle koiralle... Ollaan kivasti kehitytty ja paljon on tullut uusia kuvioita ohjaukseen. Iloisin mielin jatketaan tietenkin reenejä!
NÄYTTELYT: Ravaus tuli laitettua kuntoon ja muutenkin näyttelykäyttäytyminen on hyvällä tolalla. Viime näyttelyssä arasteltiin maassa tutkimista, mutta pöydällä oltiin patsaana ja nätisti tänä vuonna. Näyttelyreeneissä käytiin aina kun vain järjestetiin ja yhdessä mätsärissä ja tulos pun4. Ulkomaille ei tietenkään lähdetty kun ei se vielä kannata. ANTAA KOIRAN ENSIN KEHITTYÄ KOKONAAN ENNEN KUIN TAVOITELLAAN JOTAIN SUUREMPAA.  Virallisten kehien tuloksista lisää näyttelytuloksissa! Suurta menestystä en odottanut, koska Zito on kovin hidas kehittymään ja hentonen muutenkin. Pariin näyttelyyn tuli ilmoitettua ja tuloksiin olen tyytyväinen!
MEJÄ: Kaksi kokeilua tuli. Eli tehtiin kaksi jälkeä. Ensimmäinen jälki tehtiin kesäpäivillä ja toisen tein lähimetsiin itsekseni. Ennen joulua saatiin hirvensorkkia odottamaan ensi kevättä.
MUUT: Flyball ei ole rantautunut vielä Hämeenlinnaan,mutta rallya kokeiltiin ensimmäisen kerran kesäpäivillä ja siitä sitten innostuttiin ja päästiin oman seuran alkeet-ryhmään. Syksy harjoiteltiin alkeita ja nyt alkeet ovat aika mahtavassa kunnossa, seuraamisesta haluan vielä tiiviimpää, vaikka hyvinhän se alkeisiin kelpaa. Rally on siis korvannut meidän tokoilun. Ollaan vähän tohelo koirakko, niin ei-niin-pikkutarkka laji sopii meille paremmin!
Olen hyvin tyytyväinen tähän vuoteen ja tavoitteet tuli täytettyä vähintääkin rimaan hipoen!